MAD historia

Nykytanssin tuotanto-organisaatio MAD Tuotanto (M.A.D. Tanssimaisterit ry) perustettiin vuonna 1995 edesauttamaan nuorien tanssin ammattilaisten työllistymistä. Vastavalmistuneet tanssitaiteen maisterit Katarina McAlester, Timo Loponen, Hanna Pajala-Assefa sekä Minna Vainikainen päättivät yhdistää voimansa toteuttamalla yhteisen tanssiesitysillan. Helsingin kaupungin myöntämän apurahan (30 000 mk) voimin valmistui ensimmäinen yhteisilta, Tanssi-iltamat. Esityskokonaisuus sisälsi neljä teosta ja kokoonpanoon kuului 5 koreografia, 7 tanssijaa, näyttelijä, 2 valosuunnittelijaa, pukusuunnittelija sekä liuta yllätysvieraita näyttelijöistä laulajiin. Käsiohjelman kiitoslistakin oli varsin pitkä ja illan mahdollisti myös erään tanssijan isän myöntämä 5000 mk:n laina. Ensimmäisen yhteisen ponnistuksen päätteeksi jokainen lahjoitti oman reilun 50 mk:n esiintymispalkkionsa yhdistyksen perustamisen pesämunaksi. Kiitos tanssin yleisen arvostuksen nousun ja määrärahojen kasvun MAD Tuotannon toiminnalliset edellytykset ovat parantuneet huomattavasti. Tästä huolimatta talkootyötä kertyy vuosittain satoja tunteja. Taiteellisen työn ohella organisaation pyörittäminen on vaatinut jäseniltään sisukasta työtä ja intohimoa tanssitaidetta kohtaan. 15 vuotisen historiansa aikana on MAD Tuotanto tuottanut lukuisia nykytanssiteosten kantaesityksiä,  esityksiä ja kiertueuta, ylläpitänyt tanssiryhmätoimintaa sekä järjestänyt festivaaleja ja tapahtumia niin nykytanssi, site specifick kuin tanssielokuvankin saralla. Koreografilähtöisesti luotsatun ryhmän laaja osaaminen ja ammattitaito sekä yhteisöllinen toimintatapa ilmentyy hyvin järjestetyistä festivaaleista ja tapahtumista (Tanssi-iltamat 1995, Raippa ja Rutistus festivaali 1997, Lumelääkettä 2004, MADfest 2005, FreeMeet 2006, MADfest 2006, MADfest – dance and the city 2009 ja LOIKKA tanssielokuvafestivaalit 2008-2010).

Kansainväliset koreografivierailut ja oma Tanssiryhmä MADdance co

MAD Tuotanto aloitti kansainvälisten koreografien kutsumisen jo vuonna 1999, jolloin ranskalainen Mylène Riou valmisti kokoillan koreografian Without Romeo. Teoksen ensi-ilta oli Pyhäjärven Täydenkuun tanssit –festivaalilla 29.7.1999. Mylene Rioun energinen ja räiskyvä tanssiteos oli mielenkiinnon herättävää keskieurooppalaista tanssia suomalaisvoimin esitettynä. Teos tuotettiin yhteistuotantona Zodiak – Uudentanssin Keskuksen kanssa. Kokemuksesta innostuneena aloitti tuotantoryhmä jokavuotisen kv-koreografi-ohjelmansa, jonka hedelmänä vuosina 2001-2003 toimi MAD Tuotannon kiinteä tanssiryhmä MADdance co. Ennen tanssiryhmän perustamista vuonna 2000 tuotettiin yhteistyössä Täydenkuun tanssit –festivaalin, Helsingin Juhlaviikkojen ja Zodiakin kanssa kreikkalaisen koreografin Apostolia Papadamakin Xenakis –an hommage kokonaisuuden. Kreikkalaisen nykysäveltäjän Iannis Xenakiksen musiikkiin koreografioidut teokset Rebonds ja Persephassa. Vuonna 2001 perustetussa MADdance co:ssa tanssivat Anne Hiekkaranta, Tuovi Rantanen, Suvi Ruotoistenmäki, Vera Nevanlinna ja Liisa Ylä-Outinen. Tanssijat valittiin keväällä 2001 järjetystä auditionista noin 80 tanssijan joukosta. Tanssiryhmää ylläpidettiin yhteistyössä Täydenkuun Tanssit –festivaalin kanssa ja sen ohjelmistoon kuului monipuolisesti koti- ja ulkomaisia koreografeja: 2001 Paula Tuovinen ja Katarina McAlester,  2002 Rosane Chemecki, Andrea Lerner (USA/Bra)ja Marjo Kuusela, 2003 Tim Feldmann (D). Hankkeen yhtenä rahoittajana toimi Euroopan Sosiaali rahasto. MADdance co:n ESR-rahoitus päätyi vuoteen 2003 Tanssiryhmä irrottautui MAD Tuotannosta vuonna 2004. Tanssijat toimivat edelleen yhdessä työskennellen kutsukoreografi periaatteella itsenäisenä ryhmänä. Viiden persoonallisen tanssijan ryhmä toimii nykyään nimellä Varjoryhmä.

Avoin tuotantohaku 2001-2004

Taiteellinen kunnianhimo ja mielenkiintoiset tekijät ovat olleet alusta lähtien toiminnan perusta. Taiteellisissa linjausasioissa on ajoin pyydetty päätöksentekoon mukaan myös ulkopuolisia tanssin asiantuntijoita. Vuosina 2001-2004 MAD Tuotanto avasi ohjelmistoonsa pääsyn myös ryhmän ulkopuolisille taiteilijoille. Tuolloin tuotantotukea annettiin mm. Jenni Kivelän teokselle Kukkia Sidontaa (2002), Suvi Ruotoistenmäelle tilaustyönä valmistetulle, Anna Veijalaisen koreografialle Odonata (2002) ja Simo Kellokummun teokselle Fallen Ones (2004). Tuotannoista päätti viisihenkinen taiteellinen toimikunta.


10- vuotisjuhla ja MADfest festivaalit


MAD Tuotannon kymmenvuotisen taipaleen kunniaksi järjestetty festivaali MADfest esitteli MAD:in tämän hetkisen koreografi -nelikon. Festivaalin tapahtumapaikkoina toimivat Savoy-teatteri ja Kanneltalo. Koreografinelikko, Katarina McAlester, Kati Kallio, Mia Malviniemi ja Hanna Pajala-Assefa, on toiminut yhdistyksen taiteellisissa ja hallinnollisissa tehtävissä sen alkuajoista lähtien. Vuonna 2004 syyskokouksessa yhdistys päätti aloittaa toiminnassaan uuden aikakauden tarjoamalla koreografinelikolle mahdollisuuden keskittyä tulevina vuosina taiteelliseen prosessiin, yhdistyksen sitouduttua tuottamaan pääasiallisesti heidän koreografioitaan. Vuonna 2006 järjestettiin nelipäiväinen festivaali MADfest 2006. Festivaalilla esitettiin vuoden 2006 kantateoksia sekä uusintaesitys vuodelta 2005. Helsingin ensi-illassa oli Mia Malviniemen P.H. Nordgrenin musiikkiin ja japanilaisiin kummitustarinoihin perustuva Kwaidan; osat III-V sekä Katarina McAlesterin ja tanssijoiden yhteistyönä syntyneet soolot Käyntikortti 1 ja 2. Uusintateoksena nähtiin Katarina McAlesterin aistillinen duetto Ennen Yötä.

MADfest – Dance and The City

Lähes kolmen viikon pituinen kaupunkitapahtuma MADfest - Dance and The City järjestettiin 30.9.-17.10.2009 Helsingissä. Ensimmäinen uuden konseptin MADfest onnistui hyvin tavoitteissaan levittää tanssiesityksiä erilaisiin kaupunkitiloihin ja tuoda tanssiesityksiä siten lähemmäksi jokapäiväistä elämää ja kaupunkilaisten arkea. Festivaalin ohjelmisto oli runsas ja se sisälsi laajan kirjon erilaisia esityksiä. Festivaalin tuotannosta ja taiteellisesta linjasta vastasivat Kallio ja Pajala-Assefa. Yhteistyötahona oli ANTI –festivaali, jonka kanssa toteutettiin kansainvälinen vierailuteos The BodyCartographyn esitys GO. Esityksessä USAsta tulevat Olive Bieringa ja Otto Ramstad  kulkivat reitin Helsingin kantakaupungin kaduilla, luoden uudenlaisen partnerisuhteen kaupunkitilan kanssa. Muita esityksiä festivaalilla olivat TransFluxCollectiven esitys ScoRemix, Hanna Pajala-Assefan kehuttu, kansainvälisestikin kiertänyt sooloteos Näyttö, Kati Kallion yleisön joukkoon soluttautunut esitys Ohikulkuja & Kohtaamisia sekä Pia Lindyn ja Steffi Lundin (NOR) skandinaavinen Physicalities –projekti. Avajaisklubilla MBAR:ssa tanssitaiteilija Pia Lindy esitteli Joku kohta tanssii -liikehaastattelun osat New York, Helsinki ja Pietari valkokankaalta. Festivaalin ensimmäinen viikko oli ohjelmistoltaan monipuolinen ja tiivis. Sen aikana yleisöllä oli mahdollisuus nähdä festivaalin koko esityskirjo. Kahden seuraavan viikon aikana festivaali jatkui MAD Tuotannon omilla paikkasidonnaisilla esityksillä ja päättyi kolmen teoksen kokoavaan festivaaliklubiin. Festivaalin esityspaikat ja ajat vaihtelivat päiväkohtaisesti hyvin laajalti. Siten festivaali tavoitti laajan kirjon erilaisia yleisöjoukkoja lapsiperheistä eläkeläisiin ja nuorisojoukoista työmatkalaisiin. Kaikki MADfestin esitykset olivat katsojille ilmaisia. Tällä haluttiin taata yleisölle mahdollisuus nauttia kaikista festivaalin esityksistä tasavertaisesti sekä madaltaa kynnystä kokea esitys erikoisissakin tiloissa. Festivaali tavoitti esityksillään laajan ja monimuotoisen yleisön, erityisesti niitä katsojia jotka eivät muuten ehkä osaisi hakeutua perinteisen tanssiesityksen katsomoon.

Muut tapahtumat:

Tanssi-Iltamat 30.11.-10.12. 
1995

Teimme onnistuneen esiinmarssin järjestämällä kymmenen esityskerran Tanssi-iltamat –näytöksen yhteistyössä Teatterimuseon kanssa. Ohjelma koostui neljästä nykytanssin kantaesityksestä ja yllätys esiintyjistä. Koreografeina toimi Katarina McAlester - Iltarukoilijat, Timo Loponen (yhdessä McAlesterin kanssa) - Tulva, Hanna Pajala – Yks, kaks free, 4, life ja Minna Vainikainen – Hellä petos.

Raippa ja Rutistus- tanssifestivaali 8.-25.5.1997


Raippa ja Rutistus tanssifestivaali oli MAD Tuotannon ja Zodiak –Uuden tanssin keskuksen yhteinen tanssifestivaali, joka järjestettiin Helsingissä, Kaapelitehtaalla. Festivaali jakautui kahteen iltakokonaisuuteen jotka muodostuivat neljästä kantaesityksestä ja yhdestä uusintaesityksestä. 
Ensimmäisellä festivaali-viikolla 8.-15.5.1997 esitettiin Mia Malviniemen teos Triankeli sekä Hanna Pajalan ja Kati Kallion yhteistyö soolot Kaksi Yhdestä. Toisella festivaali-viikolla 
18.-25.5.1997 esitettiin Timo Loposen koreografioima Pitkät Jäähyväiset ja Suvi Ruotoistenmäen teos Kirkkaudenmeri. Molemmissa iltakokonaisuudissa väliaikana esiintyivät Minna Puolanto ja Jatta Lukkari teoksessaan Radiotanssia.

Lumelääkettä  – Tanssia Studionäyttämön talvessa

Perjantaina 20.2.2004 ensi-iltansa sai M.A.D. Tanssimaisterien Lumelääkettä-teoskokonaisuus: Simo Kellokummun kantaesitysteos The fallen ones, Hanna Pajalan Valkoinen ja Mia Malviniemen Jäitä lihassa. The fallen ones –teos toi näyttämölle kahden ihmisen kirkkaita kohtaamisen hetkiä. Se kertoo voimista, jotka tuovat ihmisiä yhteen. Toisinaan kyseiset voimat myös erottavat ihmisiä. Tanssijoina olivat Simo Kellokumpu ja Sofia Karlsson, musiikki Jean Sibeliuksen ja Max Regerin, valosuunnittelun ja lavastuksen oli tehnyt Pekka Pitkänen.
Valkoinen on vahvasti liikkeellinen teos nais- ja miestanssijalle oman kehon riittämättömyydestä ja sen hyväksymisen vaikeudesta. Tanssijoina olivat Hanna Pajala ja Joona Halonen, musiikista vastasi Abdissa Assefa.
Jäitä lihassa on hyytävän kylmä tanssitrilleri läheisyyden ja rakkauden puutteesta. Pääosassa Neiti A. Tanssijana oli Riikka Kekäläinen, musiikki oli Olivier Messiaenin.


FreeMeet – Vapaiden tanssitaiteilijoiden kohtaaminen


MAD Tuotanto ja Simo Kellokumpu Company järjestivät 26.-29.4.2006 Kaapelitehtaalla nykytanssi-illan, jossa nähtiin Kati Kallion teos Sine ja kantaesityksenä Simo Kellokummun sooloteos I saw you dancing.
Free Meet –nimeä kantavan illan tarkoituksena oli saattaa yhteen kaksi uuden koreografisukupolven tekijää ja korostaa freelancer-tanssitaiteilijoiden mahdollisuuksia hankkia synergiaetua tuottamalla teoksiaan yhdessä.
Teosten teemana oli ihmisen yksinäisyys.